Lemmikit...

Jos mielessäsi on jokin lemmikkiisi (koira, kissa, lehmä, possu, kana... mikä vain!) liittyvä tarina, jaa se kanssamme! Tai muu hauska ja hulvaton eläinjuttu. Kuvankin saa laittaa mukaan!

* * ** * *

Tarja K. lähetti Tikrun tarinan

* * *

Olemme norppafaneja. Lappeenrantalaisina Saimaan norppa on lähellä sydäntämme. Ihan lemmikkinä norppia ei meillä ole, mutta veistoksina useitakin ja tiffany-työnä norppa vahtii kotiamme sen nimikkoeläimenä. Latinaksi olemme sukuakin... Pusa Hispida Saimensis. Taru muistuttaa norppien suojelusta, että saimaannorpat säilyisivät: Luonnonsuojeluliiton saimaannorppasivu

* * *

"Eipä ole helppoa olla koiranomistaja! Minulla on kaksi koiraa. Olen minä niitä kouluttanutkin. Lenkkeilijöihin ne suhtautuvat tosi luontevasti. Iloisesti häntä heiluen ne menevät tervehtimään kaikkia kuntourheilun ystäviä. Minä olen siinä ihan lähellä, narun toisessa päässä, rähmälläni. Hyvin suhtautuvat lenkkeilijät poistuessaan paikalta tapaamisemme jälkeen. Kuraiset tassun jäljet rintapielessä ja naama nuoltuna. Haluavat tavata toistekin. Moni on huutanut: "Te kuulette minusta vielä!" Mukavaa sakkia.

Vaikka kyllä koirien koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä. Kapulan heittämisestä ne tykkäävät valtavasti. Kerran heitin. Poliisit toivat koirat illalla kotiin. Minä sanoin, että ei olisi tarvinnut. Luulivat, että lasken leikkiä.

Naapuritkin pitävät meidän koirista kovasti, ovat antaneet niille lempinimetkin: AD ja HD. Outoja, olisiko arabiaa?

Kerran minä vein toisen lääkäriin ja sanoin, että nyt tälle idiootille on tehtävä jotain. Lääkäri kysyi, että voiko eläintenhoitaja pitää sillä välin minun koiraani. Kaikki eläinlääkärit eivät ole tosikkoja.

Uskoihan lääkäri puhetta ja määräsi koiralle rauhoittavia pillereitä. Muutaman purkillisen se niitä sitten söikin, nälkäänsä. Antoi vielä tassua kiitokseksi. Pitihän minunkin yksi maistaa. Viikko meni horroksessa. Lääkitys lopetettiin tehottomana. Ei siitä ollut huumekoiraksi.

Monet koirat ovat kovia syömään. Aamiaiseksi ne vetäisevät pari desiä nappuloita, maksalaatikkoa ja olkkarin sohvan. Koiran hankkiminen ei ole kovin kallista. Parilla tonnilla saa hyvät paperit omaavan koiran. Remonttiin menee kymppitonnin verran ja ruokaan viitisenkymppiä kuussa. Meillä lisäkustannuksia aiheutti turvahäkin ostaminen, mutta se osoittautui liian pieneksi koko perheelle.

Luin koirakirjan. Siinä sanottiin että koiraperheessä johtajuus on tärkeässä asemassa. Helpotti. Yksi asia
on sentään meilläkin hoidettu oikein: koirat ovat loistavia johtajia.

Lenkkikavereitahan minun piti niistä itselleni kasvattaa. Ensimmäisellä lenkillä vedettiin yhtä köyttä tosi hienosti. Eri suuntiin. Koirien kanssa juokseminen vaatii vahvoja olkapäitä.

En oikein uskaltautunut taannoin mukaan keskusteluun lenkkipoluilla häiriköivistä koirista. Ymmärsin heti,
että joku oli nähnyt meidät. Päätin kuitenkin tulla ulos kaapista kun tajusin, ettei ongelma ole yksin
minun, se on myös niiden, joita meidän koirat ovat häiriköineet.

Eiköhän sovita että jokainen hoitaa omat ongelmansa. Kennelpiireissä on väläytelty ongelman ratkaisuksi
niinkin julmaa asiaa kuin piikin antamista häiriökäyttäytyjille. Minusta se on  kohtuuttoman
kova rangaistus, sitä paitsi suurin osa lenkkeilijöistä on ihan mukavaa porukkaa."

Jos satut tuntemaan näiden koirien omistajan, kerro minullekin! Kuulin tämän Sirkalta, joka kuuli sen Päiviltä, joka kuuli sen...?

* * *

Tarvitsetko apua huolten putsaukseen, ruudun puhdistukseen, ikkunanpesuun... tässä oiva koira-apuri:

- - > PUHDISTAJA

- Kiitos, Sirkka!

* * *

Ystäväperheemme Heikkisten Pimu, Likka ja Äijä seikkailevat. 
Videotkin löydät galleriasta:

- - > TERVATURVAN KENNELIIN

* * *